Tarvittaisiinko uusi strategia

Näivetyksen pysäyttämiseksi, asukamäärän jälleen kasvuun saamiseksi Hämeenlinna tarvitsisi uuden strategian, profiloituminen kaupungiksi, joka ei nosta, vaan tuntuvasti alentaa kuntaveroaan, kaupungiksi, jossa on edullista, mutta silti laadukasta asua, jossa kaikki peruspalvelut toimivat, mutta jossa yhteisten julkisten varojen järkevä ja säästäväinen käyttö on tärkein silmämäärä ilmentyen mm siten, että kaupungin hallinto on tarkoituksenmukaisen kevyt. Käytännöllinen ehdotus edulliseksi kaupungiksi profiloituvan Hämeenlinnan uudeksi verokannaksi on 18,5%, samaksi kuin Helsingissä ja samaksi kuin mikä oli Hämeenlinnassa ennen neljän ympäristökunnan liittämistä. Siis täysin mahdollinen ja totetutettavissa oleva kuntaverokanta.  Uusi edullisen verokannan Hämeenlinna nousisi otsikoihin ja herättäisi positiivisen mielenkiinnon.

Luonnollisesti uusi alennettu verokanta tarkoittaisi kaikkien kuntamenojen menojen uudelleen mitoitusta, mm henkilöstömäärän mitoitusta mahdollisimman pian sellaiseksi, että uusi edullinen verokanta ilman lisävelkaantumista on mahdollinen. Asukasmäärän uudelleen kasvuun saaminen on välttämätöntä mm asuntokaupan elvyttämiseksi. Eräs pankki lausui äskettäin huolensa asuntojen vakuusarvojen riittävyydestä Hämeenlinnassa, jossa asuntojen hinnat ovat 2016 aikana laskeneet, kun asuntojen kysyntä on vähäistä ja kaupankäynti hiljaista. Uutta edullisen kaupungin profiilia ja imagoa Hml tarvitsee, jotta näivetystauti paranisi  ja  muuttuisi kasvuksi.

2 kommenttia artikkeliin “Tarvittaisiinko uusi strategia”
  1. avatar beobachter sanoo:

    Kiitos Kari Ilkkala asiapitoisesta kommentista. Syksyllä budjettien teon aikaan maassamme muutamat kunnat saivat positiivista huomiota kuntaveronsa alentamisesta. Hämeenlinna sensijaan jälleen nosti, nyt ensi vuodelle 20,75%’iin. Tuoreessa muistissa on vielä kuntaliitos 2009, jolloin uuden laajentuneen Hämeenlinnan alkava tuloverokanta oli 18%. Kuntaliitoksen tarkoitus luonnollisesti oli isompi hallinnollinen kokonaisuus ja sen kautta säätöt per-capita kuntamenoissa ja odotus siitä, että verokanta ei ainakaan nouse moneen vuoteen. Mutta toisin kävi. Oli aivan käsittämötän jokin viiden vuoden karenssiaika estäen henkilöstän ja tehtävien uudelleen järjestelyn. Sen jälkeen kaupungin verokanta on noussut kohta kolme prosenttiyksikköä. Ei ole havaintoa siitä, oliko missään vaiheessa todellista pyrkimystä hyödyntää kasvaneen kuntakokonaisuuden tarjoamaa mahdollisuutta. Menneinä vuuosina ilmeisesti yksi syy kustannusten nousuun olivat kuntapalkat ja julkisen palkat yleensä, jotka 2007 jälkeen nousivat monta vuotta inflatoorisesti 4…5% vuosivauhtia. No, mennyt on mennyttä ja ajankohtainen tavoite Hämeenlinnassa on elinvoiman kääntäminen kasvuun kauniisti kirjoitetun kaupungin Elinvoimaohjelman 2013…2020 kuvailemalla tavalla. Tuossa ohjelmassa muun muassa sanotaan, että kuinka vahvan Hämeenlinna-Brändin rakentamisessa tärkeitä asioista ovat ”työllisyys, koulutus, asuminen, sosiaalinen liikkuvuus ja saavutettavuus ja, että on tärkeää, että vetovoima ja imago kasvavat esimerkiksi rakennetun ympäristön, elämänlaatupalvelujen, merkittävien tapahtumien ja kuuluisien henkilöiden avulla”. Pätevästi sanottu, mutta ehkä tuohon positiivisten embleemien listaan voisi lisätä vielä, että ”Hämeenlinna on myös kaupunki, joka alentaa verokantaansa ja jossa on edullista asua” Hyvää Joulun aikaa lukijoille ja kommentoijille.

  2. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Beobachter,

    hyvä tavoite.

    Koska infra ja peruspalveluiden rakennuskanta on päästetty hunningolle, peruspalveluiden kuntoon saattaminen vaatii pitkän intensiivisen korvaus-, korjaus- ja toiminnan kehittämisinvestointiputken näihin, ei kaiken maailman paviljonkeihin.

    Jos taas nuo investoinnit aiottaisiin hoitaa ylettömästi enempää velkaantumatta, tulisi kaupungin takoa ainakin 20 M€ ylijäämää eli vuosikatteen olla semmoisen 2-3 kuntaveroprosentin tuoton verran nykyistä parempi. Temppu pitäisi soteuudistuksen jälkeen tehdä taloudesta, joka on nykyisestä noin puolet.

    Tavoite on täysin saavutettavissa, mutta se edellyttäisi koko oman ja ostopalvelutuotannon rakentamista atomeista uudelleen, kaupunkilaisten tarpeista ns. alhaalta ylöspäin. Sellaista osaamista tai johtajuutta ei Hämeenlinnassa ole eikä hankita, koska a) nykyinen porukka ei osaa eikä halua tehdä itseään tarpeettomaksi eikä varsinkaan hankkia itseään fiksumpia johtajia, ja b) merkittävän määrän nykyisen porukan äänestäjäkuntaa pitäisi sijoittua työmarkkinoilla uudelleen.

    Jossain toisessa ulottuvuudessa tällaiset ongelmat ratkaistaan, mutta ei tässä ulottuvuudessa – täällä kaikki kasvuhakuiset kunnat polttavat rahaa hömppään kuin huomista ei olisi. Tämä loppuu vasta kun kukaan ei enää uskalla sanoa, että näin ei voi jatkua, kun kaikki uskovat että velaksi voi kasvaa ikuisesti, kun viimeinenkin kriitikko on mollattu hiljaiseksi… sitten rysähtää, ja kaikki ihmettelevät.

Jätä kommentti

css.php